Noniin, edellisestä tekstistä on vierähtäny aivan liikaa
aikaa. Nyt sitä kuitenki tulee.
Tosiaan viime aikoina aika paljon esillä on ollu koris. Siis täällä. Ei varmaan siellä. Syy
saattaa olla se, että voitettiin (monikon ensimmäinen persoona) koko paska.
Kyllä! Kävi aikamoinen tuuri, että tulin tänne just nyt. Ollu ihan siistiä
kokea tää huuma. Tänään mm taloustieteen tentissä oli monivalintakysymys
liittyen korikseen :D Ollaankin vitsailtu mun kaverin Chrisin kanssa meijän
tuuria, koska Chris taas oli Suomes vaihdossa viime keväänä ja koki jotain, mikä
koettiin viimeks vuonna 95. Onnekkaita ollaan.
Lauantaina oli siis semifinaali, joka ei ollu niin tiukka
matsi. Olin kattoo ekan puoliajan Chrisin luona ja toka puoliaika katottiin
jossain random kämpässä. Ilmeisesti Chris tuns jonku joka asu siel. Emmä tiiä.
Täällä sitä voi vaan kävellä kämppään sisään, eikä kukaan kiinnitä huomiota.
Siis jos ovi on auki (bileet) :D Ja about joka kämpän ovet oli auki matsien
aikana… Ku matsi loppu jengi flippas. Siis oikeesti. Tunnelma ulkona muistutti
enemmän mellakkaa ku voitonjuhlaa. En oikeen ymmärrä. Jengi hyppi autojen (ei
omien) katoilla, rikko liikennemerkkejä ja joku urpo mm poltti jonkun auton.
WHAT??!!
Se ei ollu siistii. Jenkit… Eikä edelleenkään puolet sakista edes
tiedä lajin sääntöjä :D Sosiaalinen paine. Täällä puhutaan kovasti
individualismista ja muusta, mutta suurin osa ihmisistä on kyllä lampaita
muiden lampaiden joukossa. Nojoo, eksyin aiheesta. Enkä mä oo tarpeeks fiksu oikeesti
puhumaan tälläsistä. Eikä teitä kiinnosta. Lisäks sana individualismi alko nyt
jo vituttaa :D Tuli mieleen Martinin sivistyssanalesoominen ;) Haha, kaikella
rakkaudella. <3 On mulla vähän ikävä suakin.
Nojoo, maanantaina finaalin aikana ulkona kaduilla oli
tuplasti enemmän mellakkapoliiseja ja kansalliskaartia ja tollasta sakkia. Ja
ilmeisesti voitonjuhla suju rauhallisemmin. =) Päätin pitää matsin kunniaks cheattipäivän dietistä ja riipasta kännin.
Se
tuntu hyvältä. Sipsiä, jätskiä, pepsiä ja roskaruokaa. Ai että. Ja viinaa. Ja
kaljaa. Katottiin matsi Chrisin luona, missä olikin aika mukavasti sakkia. Tunnelma
oli kova, ja matsi oli tiukka. Olin oikeesti vilpittömästi onnellinen voitosta,
ja jopa huusin kannustushuutoja muiden mukana. On toi koriski ihan ok laji.
Pakko myöntää. Tai ainaki mielenkiintosempaa ku hiihto. Tai en kyl tiiä sittenkään. Otan
sanani takas. RIP Myllylä. Muistan, kuinka oltiin Rukalla perheen kanssa
laskettelemassa ja kuinka olin maailman ylpein nimestäni. Kaima nappas 30 kilsan perinteisen kultamitalin Naganossa. Oi niitä aikoja. Mutsi
ja faija, mä haluun mennä taas Rukalle. Teijän kanssa. Tai Thaimaaki käy. ;D Mut
ihan ok laji. Koris siis. Matsin jälkeen lähettiin pyörimään kaduille. Meininki
oli tosiaan parempi ku semifinaalin jälkeen ja törmäsinpä myös tuttuihin
ihmisiin.
Olin kohtuu kännissä, joten en muista yksityiskohtia, mutta
pyörittiin Kamilin kanssa ympäriinsä ja käytiin eri bileissä. Oli kivaa. Niinku
kännissä on. :D Mut mitään spesiaalia ei tällä kertaa tapahtunu. Pahoitteluni siitä :D
Kaikkea pitää kokeilla kerran. Mun kroppa päätti, että tiistaina
oli aika kokeilla ekaa kertaa, miltä darrassa laattaaminen tuntuu. Se ei
tuntunu hyvältä.
Tässä vielä kuva Kamilista ja Chrisistä sytyttämässä jotain epämäärästä esinettä tuleen. Se tais olla kadulta löydetty tyyny. Ja kuva Kamilista kusella puskassa.
Lisäksi esimakua seuraavasta luvusta:



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti