Maanantai 30.4 klo 18
Noniin. Istun junassa matkalla Philadelphiaan. Ei mitään
hajua kauan tää matka kestää, junaa täytyy vaihtaa Trentonissa. Ja
Philadelphiassa tietenkin sitten vielä johonki paikallisjunaan. Soijan ja
kujallaolemisen määrästä tulee mieleen reilaaminen. Ei ollu nimittäin helppoa
matkustaa täydessä metrossa kahen matkalaukun kanssa. Puhumattakaan
juoksemisesta (väärään) junaan talvitakki päällä lähes trooppisessa kuumuudessa
Penn Stationilla. Noh, tässä sitä nyt kuitenki ollaan, oikeessa junassa, soijassa.
New York on iso. Kaks ja puol päivää ei mitenkään riittäny. Jäi
olo etten nähny mitään. Tai kokenu. Lähinnä pällistelin ympäriinsä. Lauantaina
saavuttiin paikalle joskus 11 aikoihin aamupäivällä. Kone oli tietenki tunnin
myöhässä. Hostellille saavuttiin puolilta päivin. Oltiin aika väsyneitä ja
jouduttiin tappamaan aikaa kaks tuntia, ennen ku saatiin meijän huone. Käytiin
siinä syömässä aivan tajuttoman hyvät aamupalamätöt. Tai mä söin, Kamil veti
jotain terveellistä ja vähärasvasta pinaattimunakasta. Mä sen sijaan tilasin
jonku supermegalihapekonikinkkumunakkaan. Ja siihen kylkeen tietenkin sellanen
sopiva kasa pannukakkuja. Ja ai että kun oli hyvää. Kuten jo taisin mainitakin.
Ei se munakas niinkään, tai oli se hyvää, muttei mitenkään erikoista, mutta ne
pannukakut. Huhheijaa. Siihen päälle ku sutas jotain ihme voisettiä ja
runsaasti vaahterasiirappia ja jotain toista siirappia niin olin taivaassa. Se
oli mukavaa. Lopulta saatiin meijän huone. Se oli erittäin pieni ja surkee. Mut
halvin mitä löyty, joten eipä voinu valittaa.
Päikkäreiden jälkeen lähettiin hakemaan viinaa ja
blandiksia, koska suunnitelmana oli vetää halvat kännit juomalla omia valmiiks
miksattuja juomia ulkona ja sit mennä baariin. Miksailtiin juomat ja lähettiin liikkeelle.
Metrolla Time Squarelle. Ja pakko sanoa, että olihan se fiilis aika siisti kun
nous sieltä metrotunnelin syvyyksistä siihen maan kamaralle ja tajus että on
New Yorkissa. :D Ja Time Squarella. Emmä oikeen pysty selittää. Siit sit
kokeiltiin erilaisia katukeittiön herkkuja, ja on kyllä pakko sanoa, että eihän
ne safkat mitenkään hirveen hyviä ollu. Tai siis tosi perus. Oletin enemmän. Suomen
snägäreiltä saa kyllä paljon parempia herkkuja. Mä oon edelleen sitä mieltä,
että Jenkeissä ruoka ei kyllä oo kovinkaan kummosta… Ei edes New Yorkissa. Ehkä
mul on ollu vaan huono tuuri. Nojoo, käytettiin varmaan kaks tuntia siihen,
että käveltiin ympäriinsä ja fiilisteltiin. Ja tietenki ryypättiin. =) Ilta
yheksästä aamu kahteen käytännössä sitte yritettiin ettiä halpaa ja mukavaa
baaria ryypäten kaduilla ja syöden paljon roskaruokaa. Ja ryypättiin me vähän
baareissakin. Tähän väliin mahtuu paljon haahuilua ympäriinsä ja jonkin verran
matkustamista metrolla, koska mentiin eri oppaiden suosittelemiin paikkoihin,
jotka oliki sit aivan ylihintasia tai paskoja. :D Lisäks meijät poistettiin
voimakeinoin Nycin yheltä hienoimmista klubeista. Oltiin kyl siinä vaiheessa jo
muutenki lähössä, mut Kamil päätti yrittää (taas) pölliä jotain, joten
lähettiinkin sitten vartijoiden saattamana. Tai siis Kamil vartijoiden
kantamana. Joka tapauksessa, ilta ei menny ihan suunnitelmien mukaan. Oltiin
ehkä vähän ylilatautuneita, niinku Suomen lätkäjengi konsanaan. Emmä tiiä. Oli
hauskaa, olin mukavasti humalassa alkoholista ja kaikesta pällistelystä ja
suurkaupungin huumasta. Ois tietenkin ollu mukavaa myös löytää joku kiva baari,
mutta tulipahan New York vähän enemmän tutuks jo ekana iltana.
Maanantai 7.5 klo 12
Tällä hetkellä istun junassa New Yorkiin. Oon todella väsyny
ja vähän flunssan kourissa, mut pakko on jaksaa vielä yks päivä. Nyt jo
pelottaa toi matkalaukkujen kanssa seikkailu metrossa ja bussissa. Perkele.
Enivei, jatkan tarinaa.
Sunnuntaina sitten pienoisesta darrasta ja väsymyksestä
johtuen heräämiseen meni tovi. Lopulta kolmen jälkeen oltiin saatu aamupala
(v*tusti pannukakkuja) syötyä ja lähettiin kaupungille pyörimään. Ensimmäinen
etappi oli Museum of National History tai joku vastaava. Mul ei oo nettiä
käytös, niin en muista sen oikeeta nimeä. Saatto olla toi, tai sit ei. Mut kyl
te tiiätte sen mestan. Joka tapauksessa se oli aika iso pettymys. Olihan se
ihan siistii nähä dinojen luita ja todeta että joo-o, isoja otuksia olivat. Mut
siinä se sit olikin :D Tai tietenki oikeen kokonen malli sinivalaasta oli ihan
kiva nähä. Kohtuu iso möllykkä nimittäin :D Mut tosiaan, ei kovin kummonen. Jos
mä haluun nähä eläimiä mä meen eläintarhaan enkä museoon pällistelee muovisia
malleja eläimistä…
Museossa kuitenki meni aikaa yllättävän paljon ja joskus
vähän ennen kuutta otettiin suunta kohti Chinatownia. Se oli hauska paikka. Mutta
taas se ruoka. Voivoivoi… Kun ei se vaan ollu taaskaan kovinkaan erityistä. Sellasta
halpaa ja kohtuu mautonta kinkkimättöä. Mukavaa vaihtelua, mutta odotin jotain
vähän maukkaampaa ja spesiaalimpaa, kyseessä kun ei todellakaan ollu mikään
turistiravintola. Chinatownista suunnistettiin luonnollisesti Little Italyyn. Ja
syötiin mitäs muutakaan ku pizzaa ja gelatoa. :D Oli hyvää. Ei nähty
mafioosoja, mikä oli tietenki pienoinen pettymys. Jotenkin sitä aikaa kuluu
pällistelyyn ja siirtymisiin yllättävän paljon. Little Italyssa tajuttiin, että
on aika alkaa siirtymään kohti Time Squarea, koska oltiin ostettu liput kello
kymmeneks Rockerfeller Centerin huipulle. Siis maisemia kattomaan. Ja olihan ne
maisemat aikamoiset. Tai siis sillee, eiköhän kaikki oo nähny kuvia. Empire
State Building ym ym ym. Neonvaloja ympäriinsä ym ym ym. Siisti kokemus. Räpsin
vähän kuviakin, mutta tuskinpa noista Holgan kuvista saa mitään selkoa :D Siinäpä
sunnuntai tiivistettynä. Taidettiin me jotain roskaruokaakin jossain välissä
syödä, tietenkin.
Maanantaina tsekkailtiin ittemme ulos hostellista 11
aikoihin. Siitä sitte paukittiin 9/11 muistomerkille. Vinkkinä jos joku aikoo
mennä sinne, niin liput kannattaa varata edellisenä iltana. Ne on ilmasia,
mutta sinne päästetään vaan tietty määrä turisteja tunnissa tai jotain. Se
muistomerkki oli ihan siisti. Sellaset altaat niiden tornien paikoilla, mihin
vettä valuu nätistä sellasista suihkulähteistä. Muistomerkin jälkeen päätettiin
Kamilin kanssa erota parin tunnin ajaks. Mä halusin mennä pällistelee Vapauden
Patsasta ja Kamil tehä jotain muuta. Lisäks erittäin painava syy tähän
eroamiseen oli, että Kamil halus syödä sushia ja mähän en mitään raakaa kalaa
ala popsimaan. Ulkona oli kuitenki aika kylmä, joten totesin etten jaksa mennä
kököttämään lautalle tunniks sen takia, että voin ottaa pari kuvaa siitä
patsaasta, jonka oon kaiken lisäks kuullu olevan aika pieni. Lisäks aikaa oli
tässä vaiheessa tosiaan pari tuntia ja halusin käydä maailman kuulussa Katz’s
Delissä. Joten ei muuta ku metroon ja sinne. Tuli taas nähtyä vähän erilaista
New Yorkia. Kai se Katz’s oli jossain itäosassa Manhattania, East Village tai jotain.
Tai ainaki lähellä sitä. Paikan päällä tein ilmeisesti aika ison virheen ja
tilasin ERITTÄIN lihaisan sandwichin sijaan Cheesesteakin. Mun ideana oli
nimittäin suorittaa vertailua. Tiesin että meijän seuraava etappi on
Philadelphia, mistä cheesesteak on lähtösin. Ajattelin testata pitääkö Katz’sin
menussa oleva teksti paikkansa. Menussa nimittäin väitettiin, että kyseinen
cheesesteak sais jopa Rockyn lähtemään Philadelphiasta. Ja nyt Philadelpiassa
viis eri cheesesteakea syöneenä voin todeta, että kyllä, Katz’sin cheesesteak
vie voiton. Se oli herkullinen. Suorastaan upea cheesesteak. Väliin vähän
ketsuppia ja dijon sinappia ja olin taivaassa. Kaiken kruunas vielä Katz’sin
oman panimon ale. Se paikka oli muutenki aika erikoinen ja kolee. Siis siisti.
Siis cool. Niinku magee. Mul iski kuitenkin pieni annoskateus, koska vaikka mun
cheesesteak olikin erittäin herkullinen, se oli yllättävän pieni. Vieressä
jengi veti sandwicheja mis oli välissä reilusti yli puol kiloa lihaa, ja mä
jouduin tyytymään ehkä 250 grammaan… =( Noh, kaikkea ei voi saada. Ja saattaapi
olla, että vielä tänään poikkean Katz’sissa. Meillä on about 4 tuntia aikaa
Nykissä ennen lentokentälle siirtymistä.
Cheesestaken jälkeen taisin seuraavan parin tunnin aikana
ennen lähtöä Phillyyn shoppailla vähäsen ja syödä roskaruokaa vähäsen. Ja
tietenkin istua metrossa (taas) ja pällistellä vielä vähän New Yorkia. Katoin
myös vähän fudista jossain baarissa. Manchesterin paikalliskamppailu.
Maanantaina illalla joskus kymmenen aikoihin saavuttiin
lopulta Kamilin sukulaisten luo (Aldek ja Jola sekä niiden 23-vuotias poika
Peter). Ne pyörittää sellasta todella idyllistä bed&breakfast paikkaa
reilun puolen tunnin junamatkan päässä Phillyn keskustasta. Todella mukavia
ihmisiä. Ja voi veljet sitä meijän huonetta. Molemmilla oma ISO sänky ja koko
huone oli varmaan 30 neliötä :D Oltiin todella fiiliksissä. Syötiin pikasesti
jotain ja jauhettiin small talkia, kunnes painuttiin erittäin väsyneinä
nukkumaan.
Tiistaina heräilin joskus puolilta päivin. Se oli vähän
noloa, koska ois ollu ihan kohteliasta mennä aamupalalle ja vähän keskustella
Kamilin sukulaisten kanssa, mutta kun ei niin ei :D Uni maistu liian hyvältä. Mulle
oli kuitenki jätetty vähän munakasta, mikä oli aika jees juttu. Otettiin aika
pikasesti suunta kohti Phillyn keskustaa. Ja mihinkäs muualle ku portaille. The
portaille. Ja jos joku nyt vielä miettii että mille ihmeen portaille, niin
ROCKYN PORTAILLE. Ne oli yllättävän lyhyet, mahto Rocky olla tosiaan sillon
aika rapakunnossa… Piti muutamat kuvat räpsiä ja fiilistellä hetki. Loppupäivä
meni haahuillessa ympäriinsä. Vedettiin jätskiä ja käveltiin ympäriinsä. Ja
tuli siinä shoppailtuakin. Philadelphia on aika mukava kaupunki. Iso mutta
tilava. Toisin ku Nycissä, Phillyssä on isojenkin rakennusten keskellä tilaa
hengittää. :D Söinpäs myös yllätyksekseni illalla erittäin hyvän burgerin.
Olikohan peräti ensimmäinen oikeesti herkullinen burgeri Jenkeissä…
Keskiviikkona tapahtui mm. seuraavia asioita:
- Söin cheesestaken, joka oli paras Phillyssä.
- Söin ekaa kertaa elämässäni vietnamilaista ruokaa, oli
herkullista.
- Käytiin jossain paskassa perustuslakimuseossa.
- Peter ajelutti meitä autollaan ympäri Phillyä. Mukava
turistikierros.
Olin ollu vähän puolkuntonen koko meijän reissun ajan, mutta
torstaina se flunssa sitten iski. Torstai meni siis sängyssä maaten. Ihanan
söpöä oli, että Kamil toi mulle aamupalan sänkyyn. Tietenkään se ei ite sitä
kokannu tai mitään, mut silti! Ja oli perkeleen herkullinen munakas. Siinä
torstain kohokohta. :D
Perjantaina lähettiin kohti Atlantic Cityä. Tarkotuksena oli
ryypätä ja uhkapelata. Ja mielestäni onnistuttiinkin kiitettävästi molemmissa. Junamatka
tais kestää pari tuntia ja se meni aika pitkälti iPhonesta Eastbound and Downia
kattoessa. Säätiedotuksissa oli luvattu plus 28 astetta, mutta paikan päällä
todettiin, ettei kyllä ihan niihin lämpötiloihin päästä. Uimashortseille ei
siis tullu käyttöä :D Mikä saatto olla ihan hyvä asia, ottaen huomioon, etten
ihan täysissä voimissani ollu. Ensi töiksemme paukittiin hotellille. Kyseessä
oli ylivoimasesti halvin hotelli. 1,5 tähteä. Etukäteen pelotti, mutta huone
oli tosi jees. Toki se oli pieni, mutta sängyt oli tosi jees, ja huone oli
siisti. Telkkarikin löyty ja suihkusta tuli kuumaa vettä. Ja pisteenä iin
päälle: jääkaappi. Tosi jees. Huone ei kuitenkaan ollu niin viihtyisä, että
oltais siellä koko päivä haluttu viettä, joten päätettiin lähteä dallailemaan
boardwalkille. Siisti mesta. Pienen kävelyretken jälkeen palattiin huoneeseen
viinojen ja energiajuomien kanssa. Pientä alottelua, päikkärit, lisää
alottelua, valmistautumista, suihkut ym, ja sit uhkapelaamaan. Oltiin opittu
Vegasista. Molemmilla oli piilopullot, ja mulla laukussa lisäks muutama
valmiiks miksattu juoma. Niin joo, söinpäs tässä välissä muuten herkullisen
burgerin ravintolassa nimeltä Roma. Hauskaa oli, että tarjolla oli vaan
burgereita ja katkarapuja :D Ei siis niin italialaista, toisin ku nimestä vois
päätellä. Jenkeistä siis saa kuin saakin hyvää ruokaa :D
Hyvän kasinon löytämiseen meni aikaa. Ei haluttu pelata
liian isoilla panoksilla ja ei myöskään haluttu pelata seuranamme pelkästään
mummoja ja vaareja. Lopulta parin tunnin etsimisen jälkeen löydettiin mukava
kasino. Se tais olla Ballys. Ton parin tunnin aikana olin jo tosin hävinny aika
mukavasti rahaa, mutta samaan aikaan olin saavuttanu aika hyvän humalan. Mä
pelasin rulettia, Kamil Black Jackia. Lopulta Kamil halus vaihtaa kasinoa,
mutta mulla meni siinä vaiheessa aika lujaa, joten päätin jäädä. Mä en muista
hirveesti loppuillasta, mutta muistan, että palvelu pelas. Sain nimittäin niin
paljon ilmasia drinkkejä ku vaan ehin juomaan. :D Ja minähän join. Tarjoilija
tykkäs musta. Jossain vaiheessa sitten pyörittyäni pitkään about plus miinus
nollissa päätin, että nyt saa riittää. Joko voitan isosti, tai häviin isosti
(tai isosti ja isosti, mutta mun tuloihin nähden isosti :D). Ja kaikkihan
varmasti arvaa miten siinä kävi :D Mä en kuitenkaan hävinny yhtään enempää, ku
mitä olin asettanu itelleni maksimiks, joten se on positiivista. Positiivista
on myös se, ettei mua harmita tai kaduta. Mulla oli erittäin hauskaa ja tunsin
itteni taas maailman mieheks pyöritellessäni chippejä ja sippaillessani ilmasia
gin toniceja :D Toki aina voi jossitella, ja oishan se ollu mukavaa, jos se kuula
ois kolahtanu siihen ainokaiseen vihreään koloon, mutta hyvä näinkin. Mun
mielestä kasinolle on turha mennä voittamaan rahaa. Sinne mennään pitämään
hauskaa. Kaikki voitot on pelkästään plussaa.
Lauantaille ounastelin maailmanloppudarraa, koska tosiaan
olin kohtuu kipee, mutta yllätyksekseni mun olo oli aika hyvä. Siinä sitte
muutaman tunnin aikana ennen paluuta Phillyyn käytiin syömässä vietnamilaista,
pyörittiin vielä vähän kasinoissa (tosin mä en pelannu mitään) ja käveltiin
boardwalkilla tovi. Oli lepposa darrapäivä. Junamatka meni nukkuessa ja
Phillyssä käytiin ostamassa lahja meijän isännille ja sillai. Perushommia.
Sunnuntaina herättiin 05:45. Syynä aikaseen herätykseen oli
keskustasta klo 07:50 lähtevä bussi Washingtoniin. Oltiin edellisenä iltana
katottu paikallisjuna keskustaan, ja tupla ja triplatsekattu se juna, mut silti
asemalle saavuttaessa meitä odotti aika ikävä yllätys. Oltiin katottu juna
vituiks :D Sellanen pieni printti aikataulun alareunassa nimittäin kerto, että
juurikin se juna, jolla meijän oli tarkotus matkustaa, kulki ainoastaan
lauantaisin. Ei siis ihan nappisuoritus. Paniikki ei kuitenkaan iskeny.
Karvaasti nieleskeltiin tappio ja todettiin, että otetaan taksi. Sehän ei
kuitenkaan ollu niin helppo homma. Meillä ei ollu taksin numeroa ja Phillyssä
on varmaan joku 20 eri taksiyhtiötä, joista yks, siis tasan yks, suostuu
hakemaan asiakkaita sieltä, missä me sillä hetkellä oltiin. :D Ja me ei
tiedetty sen firman nimeä. Wifiä ja puhelinta hyödyntäen löydettiin sit eri
taksifirmojen numeroita, ja lukuisan kielteisin vastauksen jälkeen saatiin
myönteinen vastaus: taksi on siellä muutaman minuutin kuluttua. Ajomatka
keskustaan kestää noin 30 min, joten aikaa meillä vielä oli reilusti. Ihmisten
käsitys muutamasta on kuitenkin selvästi aika erilainen. Odotettiin taksia
reilu 20 min. Tässä vaiheessa alko pienoinen paniikki iskeä, koska aikaa bussin
lähtöön oli puol tuntia, ja nettisivuilla neuvottiin saapumaan paikalle
check-inniä varten 15 min ennen bussin lähtöä. Onneks meijän taksikuski oli
kuitenki fiiliksissä kun pyydettiin sitä ajamaan ylinopeutta. :D Matkaan meni
alle 20 minuuttia, taksikuski sai vähän normaalia isomman tipin ja kaikki oli
onnellisia. Ehin jopa vetämään pikasen cheesestaken lähisnägäriltä ennen bussin
lähtöä. =)
Mä en oikeen tiedä mitä sanoa Washingtonista. Tietenkään
vähän reilussa 7 tunnissa ei ehdi hirveesti näkemään saatika kokemaan, mutta
kyllä siinä jotain ehtii. Siellä on paljon isoja rakennuksia. Ei korkeita, vaan
isoja. Käytiin väijymässä kaikki pakolliset rakennukset ja muistomerkit. Pentagoniin
oltais haluttu mennä, mutta aika ei riittäny. Kävin jopa vähän ihastelemassa
taidettakin! Jopas jotakin. Paikkana toimi National Gallery of Art. Tuli taas
käveltyä aika paljon. :D
Tällä hetkellä istun siis junassa määränpäänä New York. Vaihdettiin
just junaa ja kai tässä vajaan tunnin päästä ois tarkotus saapua Penn Stationille.
Saa kyllä tosiaan nähä, mitä siitäkin tulee. Yritetään saada matkalaukut
säilöön johonki, jotta voitais vielä vähän kokee Nyciä, koska lento kohti
Lexingtonia lähtee vasta puol kymmenen aikoihin. Vituttaa jo valmiiks se
matkalaukkujen kanssa metrossa seikkaileminen :D Mä en jaksa ottaa tästä
päivästä mitään paineita, mutta se vapauden patsas ois kyllä tavallaan kiva
nähä. Ihan vaan että voi sanoa, että on senkin nähny :D Mut jos aika ei riitä,
niin ei se mua harmita.
Tiistai 8.5 klo 17
Istun lentokentällä. Kohta lähtee lento. Mun lentoja oli muutettu ilman, että mulle oli kerrottu asiasta, mutta toivottavasti huomenna Suomen aikaa 17:05 voin sanoa loppu hyvin kaikki hyvin. Tää on toka vika teksti. Vikan tekstin kirjotan varmaan ens viikolla ku pää on vähän selvinny. Summaan kokemuksen tiiviiks paketiks.
Tässä kuvat reissusta vähän sekalaisessa järjestyksessä ilman kuvatekstejä: