lauantai 24. maaliskuuta 2012

Florida


Koska:
Kotiuduin viikko sit.

Matkat:
Oli perseestä. Reilu 16 h per suunta.

Paikka:
Sarasota on pieni mesta. Täynnä eläkeläisiä. Ei hirveesti nuoria ihmisiä. Paitsi sit lapsia perheidensä kanssa. Ei siis mikään bileparatiisi. Kovia ruuhkia aamusin, keskipäivällä ja joskus neljän aikoihin. Ei kiva. Rannat oli perusrantoja, ei mitää ihmeellistä. Käytiin myös Tampassa. Se vaikutti kivalta. Siel oli nuoria ihmisiä. :D Siel oli kans tosi symppis kuubalainen kortteli tai joku vastaava. Kivoja ravintoloita, baareja ja kahviloita, ihan ku ois ollu ulkomailla. =)
Kämppä missä hengattiin oli siis Katien tädin loma-asunto. Tosi siisti mesta. Lämmitetty uima-allas, vaik eipä sitä lämmitystä muulloin ku öisin paljoa tarvittu. Öisin oli kyl siistiä hengaa lämmitetyssä altaassa, ku vesi oli ilmaa lämpimänpää. Muutenki siisti ja iso. Talo siis. Ainoo miinus oli välillä liian kovaa puhaltava ilmastointi.

Ruoka:
Katien täti oli täyttäny pakastimen ja jääkaapin ruualla. Ja Jenkeissä kun ollaan niin ei siellä muuta ollu ku hampurilaispihvejä. Mun suunnitelma oli jatkaa hyvin mennyttä laihista, käydä treenaa, ja viettää muutenki sellanen rentouttava sporttiloma. Siinä kuitenki ku sunnuntaina suunniteltiin ruokakauppaan lähtöä, ja muut teki kauppalistoja päätin että v*tut. Kerran sitä vaan ollaan Floridassa. Päätin siis keskittyä nauttimiseen. Kaupasta tarttukin mukaan donitseja, jätskiä, pikkuleipiä ja rutkasti alkoholia. =) Elin siis viikon hamppareilla ja jätskillä. Ja älkää ymmärtäkö väärin, en todellakaan valita! Niin ja emmä mitään salia löytäny, et elin siis läskisti viikon.
Käytiin myös syömässä muutamassa raflassa Sarasotassa ja Tampassa. Herkullisia elämyksiä. Erityisesti Tampassa nauttimani sian sorkka oli tosi maukas. Tai kai se oli sian sorkka. Siltä se ainaki näytti. Ja en siis syöny sitä sorkkaosaa, vaan jotain pohjetta tai jotain.

Viina ja bileet:
Tosiaan. Ei niitä ollu. Siis bileitä. Viinaa oli. Ja olin kännissäkin pariin otteeseen. Se oli kivaa. Pienessä sievässä on mukava lillua meressä ja/tai poolissa. Sitä alkaa miettiä syvällisiä juttuja. Tampaan tavallaan mentiin bilettää, mutta ei sieltäkään oikeen mitään kunnon bileitä löytyny. Saatto johtua heikosta oppaasta, en sitten tiiä. Päädyttiin johonki latinopaikkaan tanssimaan salsaa. WHAT??!! Join siis yksin kaljaa terassilla meren rannalla ja kirjotin runoja kännykkään. Hyvää settiä tuli kyllä. =)

Jengi:
Seurue kenen kanssa olin alko kyllä jossain vaiheessa nakertamaan. Taas kerran reissu ois ollu niin paljon parempi, jos mestoilla ois ollu omia kavereita. Asian vois tiivistää näin: iltasin seurueen lempipuuhaa oli kattoa telkkaria. Mä olisin halunnu mennä pyörimään kylille, pelaa minigolfia, emmä tiiä, tehä jotain. Pelaa edes korttia. Juomapeliä. Tai jotain. Mut ei. Telkkari. Sitä nimittäin voi katsoa myös Floridassa. Siistiä.

Puuhat:
Kyl me oikeesti jotain tehtiinkiin :D Käytiin rannalla, sekä päivällä että illalla väijymässä auringonlaskua. Se oli aina kaunista. Käytiin Ringling sirkuksen omistajan tiluksilla. Siel oli sirkusmuseo ja taidemuseo (mistä en niin välittäny). Ja koko tila oli aika siisti mesta. Opin myös paljon sirkuksesta. Aikamoista meininkiä aikoinaan. Kelatkaa, Ringlingin sirkusteltassa oli 1920-luvulla vähintään 7 eri ”lavaa” tai vastaavaa, show kesti 2,5 h ilman taukoja, ja sinä aikana noilla eri lavoilla esiinty yli 800 sirkustaiteilijaa yhteensä yli 20 eri esityksessä. TUPLAWHAT??!! Tampassa tosiaan käytiin kans. Se oli kiva päiväreissu, vaik biletyshommat ei mennykää ihan nappiin. Kaiken tän lisäks lilluin poolissa erittäin paljon. Ja taas, en valita. Pistin lötköpötköjä riviin ja lilluin puoliks vedessä ja puoliks sen päällä ja sippailin millon gin tonicia millon vehnäolutta. Joskus söin jätskiä, jos burgeria, joskus sipsiä. Ja joskus lilluin poolissa myös ilman että laitoin mitään suuhuni. Seki oli kivaa. Tosin oon kuullu sanottavan, että ihminen on onnellinen vaan ku sillä menee tavaraa jostain reiästä sisään tai ulos. Tiedä häntä.

Tässä kuvia ja yks video.

Saavuttiin Sarasotaan.
 Uima-allas aka pooli.
 Sunnuntai-iltana päätin ottaa tyttökylvyn. Oli vaahdot, kynttilät ja suolat ja kaikki. Ai että.
 Ringlingin tiluksilla oli hienoimmat ikkunat ikinä.
 Tos oli jotain random kuvia, ja täs on kuva Ringlingin puutarhasta. =)
 Vedän soppaa ja tuijotan laskevaa aurinkoa.
 Join myös vehnäolutta sillon tällön.
 Matkalla Tampaan. HULLUN pitkä silta.
 Meikä kuubalaiskorttelissa.
 Käytiin polttaa shishaa.
 Tampa.
 Meijän opas Tampassa, Daniel.
 Auto ja Alex ja paluumatka.
Auto ja Jake ja paluumatka.

Siinäpä se sitten rakkaat lukijat. Pitäs varmaan tirvasta kovat kännit tai mokailla jotain muuta kirjottamisen arvosta.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kuulumisia ja kuvia

Kävin viime viikolla Floridassa. Siitä enemmän ku jaksan kirjottaa siitä. Oli kivaa ja lämmintä. Tosin lämmintä on täälläkin. Hellerajat paukkuu. Maaliskuussa. WHAT??!!

Viime aikoina oon ikävöiny mun ystäviä ja kavereita erityisen paljon. Siitäkin ehkä enemmän ku jaksan kirjottaa.

Tässä vaiheessa ajattelin lykätä kaikki mun luurilla ottamat kuvat tänne. Tai en nyt kaikkia, mut joitain ees ihan vähän kiinnostavia.

Sun ja Bilal pelaa pingistä.
Sunin ja T:n kanssa syömässä. Ulkona oli joku miinus 10 ja Sunilla oli jalassaan pelkät shortsit. Jep. Lainasin siis vastahakosesti mun takkia, joka käärittiin vyötärölle ikään ku hameeks. Kaikkea kanssa.
Opetin Sunia kokkaamaan. Tässä eka ateria. 
Tässä vaihtareita selvinpäin.
Tässä vaihtareita kännissä.
Jostain syystä otin kuvan vessanpöntöstä.
Joku otti musta kuvan. Olin humalassa.
Tää on se päivä ku koskin halikkoon. Käytiin kaupassa.
Voitettiin joku korttipeli vissii. En muita ton kiinalaisen tytön nimeä. Se oli liian vaikee. Oon vähän humalassa.
Katottiin Super Bowl. Oli kyl tylsä tapahtuma :D
Kämppikseni opiskelee jopa lounastauolla.
Kuva elämäni kuivimmalta luennolta. Tai ainki kuivimmalta luennolta tääl Jenkeissä.
Tälläsiä nää käytävät täällä asuntolassa sit on.
Lisäravinteet kunnossa, tietenkin.
Kämppikseni päätti aikansa kuluks piirtää.
Roskia.
Sain Sunilta ystävänpäivälahjan.
Vegasista.
Ja Vegasin jälkeen. Piti vähän säästää rahaa.
Hyvää pizzaa. Papa John's.
Kaunis aamu joka kk sit.
Törmäsin baarissa tollaseen härkään, jonka päällä jengi ihan oikeesti ratsasti.
Olin ryypänny monta päivää putkeen ja halusin ottaa siitä kuvan. Kännissä.
Pieni osa mun eväistä, kun odottelin kuolemaa ennen tornadoa. Joka ei tullu. Perkele.
Bongasin kokisrekan pitkästä aikaa.
Joku random kuva kampuksesta. Oli kiva sää.
Tää kirja mulla on työnalla tällä hetkellä.

Tässä vielä jotain random videoita. Älä kysy.

Vedin Vegasissa happea.
Tästä näyttää Lexington autosta kuvattuna. Kuvasin nää ennen suojautumista tornadolta. Ajattelin tehä siistin videopäiväkirjan, kuinka pelätään tornadoa kellarissa. Mut se meni ohi. Tai ne. Ihan sama. 

Tällästä tällä kertaa. Oon tosi väsyny. Nukuin huonosti. Jos jotakuta kiinnostaa :D

Seuraavaks Florida ja sen jälkeen ehkä jotain syvällistä pohdintaa ystävyydestä...

torstai 8. maaliskuuta 2012

Raskas viikko


on melkeen ohi. Tällä viikolla mulla on ollu viis pikatenttiä, joista osallistuin kolmeen (ei hätää äiti, mä tiedän mitä mä teen), kaks tenttiä ja huomiseks (perjantaiks) pitäis vielä rustata 600 sanan vastaus nelisivuseen artikkeliin. Tota viimesintä en jaksa tehdä. En kykene. Luin artikkelin läpi enkä ymmärtäny ees mistä oli kyse. Saatanan vaikeeta kieltä. Mulla menee koko artikkelin läpi kahlaamiseen arviolta kaks tuntia. Ja toiset kaks tuntia vastauksen kirjottamiseen. Ja oon väsyny. Tavallaan mukava tunne olla oikeesti piipussa koulujuttujen takia, pitkästä aikaa. Toki saattaa olla, etten ois näin piipussa, jos olisin käyny luennoilla ahkerammin. Valintojen maailma.

Mun taktiikka on seuraavanlainen. Meen huomenna tunnille, ja siellä keskustellaan artikkelista, ja mitä muut on kirjottanu. Teen salaa muistiinpanoja ja heti tunnin jälkeen riennän kirjottamaan oman tekstini lukematta artikkelia. Tai ehkä mä voin sitä vilkasta uudestaan huomenna. Myöhästymisestä tulee 10 % rangaistus per päivä, mutta uskon, että saan paremman tekstin aikaseks tunnin jälkeen, ku mitä nyt, joten lopputulos on sama.

Huomenna, kun teksti on valmis ja lähetetty, olo tulee olemaan mainio. Mä voin aistia sen nyt jo. Meillä alkaa nimittäin Spring Break, eli edessä on viikon loma, ja meikäläinen lähtee FLORIDAAN BABY! WHAT??!! Mut siitä enemmän sitten paikanpäältä. Jeejee. Haluun kuitenkin äkkiä kertoa säästä siellä.

Esimerkkinä tuleva maanantai: päivän korkein 29 astetta celsiusta ja yön matalin 17 astetta celsiusta. Repikää siitä!!! Meikäläinen menee t-paita- ja shortsiostoksille. :D

Kuten sanoin, viikko on ollu rankka. Eikä asiaa helpota taloustieteen helvetilliseltä näyttävät kaavat ja pikatentit. Tässä kuva kaavasta, joka aluks näytti kovin pelottavalta.

Muutenki tunnit ollu nyt jotenki astetta raskaampia. Ihan ku opet (tai hienosti sanottuna professorit) haluis tahallaan ylikuormittaa oppilaita ennen lomaa, et loma tuntuis paremmalta.

Mukava homma tällä, ja viime viikolla, on ollu, että oon vihdoin löytäny ihmisiä, joiden maailmankatsomus ja arvot kohtaavat mun kanssa. Oon nimittäin vihdoin päässy pelaamaan FIFAA ja HALOO. Kyllä. Se teki hyvää. Varsinki voittaminen. Huomenna ois tarkotus pelata yhen itävaltalaisen jätkän, Lawrencen, kans, joka hävis Hjerpsethille vaan 3-1. Jos et tiedä, perehdy, tomppeli. Vähän jännittää. Täällä on sellanen opiskelijakahvila, missä saa pelata xboxia, bilistä ja pingistä. Ne maksaa vähäsen, mut sehän ei haittaa. Ei sillä, et mulla rahaa olis, mutta kyse nyt on vaan kovin tärkeistä asioista. Siis Fifasta ja Halosta. Ei biliksellä ja pinkipongilla niin väliä. Lisäks mun kaverin Chrisin naapuri on kova pelaamaan ja oli puhetta pienimuotosesta turnauksesta. Ai että. Mut se tapahtuu vasta spring breakin jälkeen.

Viikon alusta teki raskaan myös vessassa käynnin vaikeus. Nyt te kaikki kelaatte, että WHAT??!! mutta antakaas kun valotan asiaa. Henkilö (omasta pyynnöstään pysyy nimettömänä) kenen kanssa mä ja Kamil siis jaetaan kylppäri, päätti kännissä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä peittää meijän kylppärin kaakelit homopornolla. Kyllä. Eikä millä tahansa homopornolla, vaan arabialaisella amatöörihomopornolla. Se kai kelas, että se olis hauska yllätys. Vaan ei ollut. Ne kuvat oli sen verran häiriintyneitä, että oikeesti tuli paha olo. Se ei ollu kivaa. Sekin onneks ymmärs aika nopeesti, että vitsi oli viety liian pitkälle ja repi kuvat kahen päivän jälkeen pois. Mulla on kännykässä todistusaineistoa tästä meijän kylppärin uudesta tapetista, mutta musta tuntuu, etten voi julkasta niitä kuvia tällä sivustolla. Sori.

edit. Jouduin poistamaan tästä välistä kappaleen, koska asianomainen henkilö niin pyysi. Toivottavasti joku ehti lukemaan.

Takasin raskaaseen viikkoon. Asiaa ei auttanut fakta, että joku V***N IDIOOTTI pölli mun pyörästä ketjun. Kyllä. WHAT??!! Mä en halua tietää, mitä joku tekee käytetyllä ja likasella ketjulla. Ehkä laittaa omaan pyöräänsä, ehkä ei...

Viikon raskautta ei myöskään lieventänyt mun rakas kämppis. En käytä nimeä, koska se saattaa stalkata mun blogia. Ihan tosi. Toivottavasti en jää kiinni. Ongelmana on, että se on kova puhumaan. Ja se luulee olevansa muita viisaampi ja fiksumpi. Eli sillon ei hyvä heilu, kun se innostuu puhumaan. Ja tällä viikolla se halus olla äänessä normaalia enemmän. Tai ehkä musta vaan tuntu siltä, koska mun piti oikeesti opiskella, eikä aikaa riittäny paskan jauhamiseen. Tai siis tässä tapauksessa kuuntelemiseen. Älkää ymmärtäkö väärin, se on helvetin hyvä jätkä, mun ylivoimasesti paras kaveri täällä, mutta on siinä vikojakin. Ja kun asuu jonkun kanssa samassa huoneessa kaikki viat kasvaa kymmenenteen potenssiin. Tässä esimerkkejä.

Tokalla viikolla istuttiin ruokalassa syömässä, kun se yhtäkkiä päätti kertoa meille, mulle ja Sunille, lentokoneista. Luento kesti noin 20 minuuttia. Se ties kaikki helvetin boeng ja airbus lentokoneet ja niiden matkustajakapasiteetin ja maksiminopeuden ja maksimikorkeuden ja onnettomuuksien lukumäärän ja valmistusvuodet ja kuinka monta mitäkin konetta milläkin lentoyhtiöllä on ym ym ym. Muistan kuinka vaihdoin Sunin kanssa katseita ja kuinka me pyöriteltiin päitä, mutta mun rakas kämppis ei luennoitsemiseltaan kyenny kiinnittämään siihen mitään huomiota. :D Musta tuntuu, että se saa enemmän tyydytystä wikipedian lukemisesta ku pornon kattomisesta.

Eilen se päätti kertoa mulle Georgian viiniteollisuudesta. Se oli siinä vaiheessa vetäny mologia jo 15 minuutin verran sen lentomatkasta Georgiasta Puolaan. Luento viiniteollisuudesta kesti 10 minuuttia. Ihan mielenkiintosta sinänsä, kai, mutta mä halusin vaan ottaa iisisti puol tuntia salin jälkeen ja kattoa Driven loppuun. Mutta ei. Enhän mä kehtaa sanoa, että voisitko vähän tiivistää :D Ja näitä monologi esimerkkejä riittää. Mutta kaks on ehkä tarpeeks.

Monologien lisäks huono puoli on tosiaan se, että se pitää itteään muita älykkäämpänä, vaikka musta tuntuu et asia on täysin päinvastoin. Se opiskelee aivan tajuttomasti, ja saa huonompia arvosanoja ku muut vaihtarit. Se on myös kohtuu huono matikassa. Musta tuntuu, että se koittaa kompensoida asiaa kasaamalla järjetöntä tietopankkia päähänsä. Ja mun on pakko myöntää, että se kyllä tietää todella paljon eri asioista. Se tietää mm varmasti enemmän Suomen historiasta ku keskiverto suomalainen, minä mukaan lukien. Huono puoli on se, ettei se myönnä olevansa väärässä, eikä se itse asiassa useimmissa tapauksissa usko olevansa väärässä. Lisäks se on huono häviäjä. Vegasissa käytiin mm seuraavanlainen keskustelu rulettipöydän vieressä, jossa se oli häviöllä 30 dollaria ja mä reilusti voitolla.

Mä sanoin vitsillä: ”Sun pitäis pelata niinku mä. Mulla on selkee systeemi ja sä näät ne tulokset. Mä voitan rahaa. Ens kerralla kato kuuntelet mua, niin säki voitat.”

Se sano todella vihasena: ”Kuule, mä oon sua niin paljon älykkäämpi ja viisaampi, ettei sun pitäis alkaa neuvomaan mua.”

Mitä??!! WHAT??!! Eihän nyt kukaan oikeesti, tosissaan, sano noin. Huhheijaa. Olin todella vihanen hetken aikaa… Tänää se kuitenki lähti käymään kotimaassaan kymmenen päivän ajaks, ja voin sanoa, tekee hyvää, ainakin mulle :D

Teki hyvää tilittää. Huh. Toivottavasti toi kämppis ei tosiaan lue tätä google translatorin avulla. Se nimittäin ei ois uutta. Sen sortin sälli kyseessä. Nyt joudun lopettamaan ja lähettämään tän ilman oikolukua, koska Lawrence tuli just kertomaan et alakerran isolla screenillä pelataan Fifaa. Pakkohan se on mennä ottaa ”pari” matsia. Vai onko. Hitto. Toisaalta haluisin vaan nukkua.

Seuraavat tekstit tulee sisältämään enemmän kuvia. Ja jonkun punasen langa. Se oli aika kateissa ainaki tässä tekstissä :D Ja vissii muutamassa muussakin.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

Tornado


Istun parhaillaan mun kaverin Katien tädin talossa, keittiössä. Kohta paukitaan kellariin piiloon TORNADOA! WHAT??!! Jep. Tornadoa. Se iskee Lexingtoniin luultavasti tunnin parin päästä. Keskiviikkona lounaisosassa maata jengiä kuoli tornadon takia. Ja tää myrsky on vissii pahempi. O-ou. Mut kellarissa meillä ei oo mitään hätää. Jeejee. Meillä on rutkasti epäterveellistä ruokaa, jätskiä, SOKERILLISTA Pepsiä, karkkia ja keksejä. Koska jos kuollaa, niin kuollaan ainaki mahat täynnä herkullista ruokaa :D

Okei. Nyt istun kellarissa. Ulkona sataa kohtuu isoja rakeita vaakatasossa. Käväsin, tietenkin, ulkona heti ku varotussireeni alko soida. Sää muuttu muutamassa sekunnissa lämpimästä viileeks ja rakeet iskeyty aivan yhtäkkiä vasten kasvoja. Tavallaan pikkupoika mun sisällä haluaa juosta ulos ja todistaa luonnonvoimien jylläämistä, mutta aikuinen mies haluaa pysyä sisällä turvassa.

Nyt ukkonen on aika lähellä. Katien veli soitti keskeltä myrskyä vähän aikaa sit ja sano et taivas on vihreä salamoista. Hmm, liiottelua? Voi olla. Tai sit ei. Käyn kohta kurkkaa yläkerran ikkunasta menoa. Jännittää. Hyvällä tavalla. Pikkupoika alkaa ottaa vallan…

Perkele. Kävin yläkerrassa. Tornadot meni ohi. Pettymys. Istuttiin kellarissa joku tunti pelaten korttia, ja sit tuli ilmotus, ettei oo mitään hätää. Sää ulkona on kuitenki kohtuu ”kreisi”. Sairas tuuli ja rakeita ja vettä sataa vaakatasossa… :D

Nojoo, hengissä selvittiin. Nyt ollaan hengailtu koko päivä tääl Katien tädin talossa. Katottiin äsken Vallan Kääntöpuoli,oli aika hyvä! Suosittelen.

Nyt kuitenki haluisin täältä takas dormille, ja sit salille, mut nää muut alko kokkailee, eli mul ei oo kyytiä takas. Perkele. Ollu rankka päivä :D

torstai 1. maaliskuuta 2012

Arki


Arki se on täälläkin. Silti se pääsee aina yllättämään. Sitä ei tajua, että suurin osa ihmisistä täällä ihan oikeasti haluaa opiskella, ja että suurin osa ihmisistä asuu tai on asunu täällä pidemään ku neljä kuukautta. Jotenkin tekis mieli koko ajan tehdä jotain ja mennä eri paikkoihin, muttei se oikein onnistu. Onhan tää Lexingtonkin ihan söpö paikka, mutta olis mukava käydä muissakin kaupungeissa. Ongelma usein tietenkin on raha, tai tarkemmin sen puute. Ens viikolla mitä luultavimmin lähen viettämään spring breakia suunnitelmista (Florida) poiketen New Orleansiin. Saa nähä miten käy, kunhan nyt johonkin pääsis.

Koulua tosiaan on, mutta nyt oon ehkä vihdoin tajunnu homman juonen. Jos haluaa saada A:n (asteikko on A:sta E:hen, A paras, E hylätty), joutuu oikeesti tekemään töitä, joskus paljonkin. Sen sijaan, jos esim B tai C riittää, töitä ei joudu tekemään juuri lainkaan. Tässä muutama esimerkki:
-Sain business management tentistä 88/100 (B) skipaten kolmasosan luennoista, lukematta kirjaa kokonaan, ja tilaamatta sanomalehteä, jota kolmasosa kysymyksistä koski.
-Sain mikrotaloustieteen tentistä 92/100 (A) skipaten neljäsosan luennoista, lukemalla ainoastaan neljäsosan vaadittavista artikkeleista, ja lukematta kirjaa (se oli niin helvetin kallis, etten ostanu).
-Oon saanut financial management kurssin esseistä, joita on ollu kolme, ja yhestä pikatentistä keskimäärin 85/100 (B). Luokan keskiarvo on 82. Ja kuten varmaan arvaattekin, oon mennyt aina sieltä, mistä aita on matalin.
-Sain Digital Art: Space and Time –kurssin viimeisimmästä pikatentistä 103/110 (A) skippaamalla molemmat luennot, joita tentti koski.

Kursseista lyhyesti. Tai pitkästi.

Financial management in arts organizations –kurssin nimestä voikin päätellä, mistä on kyse. Tällä kurssilla meillä ei oo kirjaa, vaan netissä on eri artikkeleita, jotka pitäis lukea. Mä en lue. Eikä lue varmaan 75 % muistakaan oppilaista. Arvosana koostuu lähinnä eri esseistä ja raporteista. Tää on aika pieni kurssi, meitä on noin parikymmentä. Tunneilla useimmiten keskustellaan aika paljon, ja se on ihan mukavaa. Katottiin me jo yks leffakin! The Art of the Steal. Ihan jännä pätkä. Tunneilla mä pysyn useimmiten hiljaa, koska en yksinkertasesti saa suunvuoroa :D Ja vaikka saisinkin, siinä vaiheessa useimmiten kaikki järkevät asiat on jo sanottu, enkä perinteisenä suomalaisena jaksa mitään paskaa alkaa puhumaan. Mutta jenkit puhuu. Se välillä vähän ärsyttää. Lisäks aika usein oon aika pihalla: vieras kieli, vieraita juttuja ym. :D Mutta kiva kurssi, tosin en tiedä tarvitsenko opittuja juttuja ikinä tulevaisuudessa. Me käydään nimittäin läpi, miten asiat hoidetaan amerikkalaisessa taideorganisaatiossa, ja uskon, että Suomessa käytännöt on aika erilaisia. Tätä kurssia mulla on ma,ke,pe 11:00-11:50. Tällä kurssilla otetaan läsnäolo, eikä yli kuutta luvatonta poissaoloa saa olla. Mulla on nyt kaks.

Principles of microeconomics –kurssin nimestä voi myös päätellä, mistä on kyse. Mikrotaloustieteestä. Jos ei sano mitään, googlaa. Eikä hätää, ei sanonu mullekaan ennen ku menin kurssille. Ihan mageeta settiä kuitenkin! Oiskohan pitäny hakea yliopistoon. Pistää miettimään… Tätä kurssia mulla on ti&to klo 12:30-13:45. 75 min menee yllättävän nopeesti, koska ope hallitsee hommat. Ei pääse kyllästymään. Tällä kurssilla tosiaan on kirja, jota en ostanu. Ilmankin ilmeisesti pärjää. Kirjan lisäksi luetaan paljon artikkeleja, jotka useimmiten jätän kuitenkin lukematta, johtuen liian vaikeesta kielestä. Mulla kestäis 20 sivun artikkelipinon lukeminen joku 4-5 tuntia, koska sanasto on niin hankalaa. Lukemattakin ilmeisesti pärjää. Luen sillon tällön artikkelit, jotka vaikuttaa mielenkiintosilta ja helppolukusilta. Tunneilla käytetään open valmiiksi suunnittelemia muistiinpanoja, jotka tulee siis ostaa. Muistiinpanoissa on aukkoja, joita sitten täydennetään. Toimiva systeemi, terveisiä Humakiin! Toi muistiinpanovihkonen on myös osasyy, että ilman kirjaa voi saada A:n tentistä. Arvosana tulee pikatenteistä, joita on aika usein, ja kolmesta isommasta tentistä. Tunnilla ei oteta läsnäoloa, koska oppilaita on about 500. Huomattavasti mielenkiintoisin, ja aivojen kannalta haastavin kurssi.

Business management –kurssilla käydään läpi, miten yritystä johdetaan, mitä johtajalta vaaditaan ja millaisia erilaisia esimiehiä ja yrityksiä on olemassa. Ihan mielenkiintosta, mutta jotenkin opetusmetodit on kovin tylsiä ja kuivia. Tai metodi. Luento ilman power pointtia tai kalvoja tai mitään vastaavaa. Pelkkää puhetta. Vaikee hahmottaa kokonaisuuksia ja pysyä hereillä. Tää on se luento, minkä aikana tekstailen whatsappin avulla teille sinne Suomeen. :D 75 minuutin luento tiistaisin ja torstaisin klo 15:30-16:45 on yhtä tuskaa. Kyseessä on luento 500 henkilölle, joten läsnäoloa ei oteta. Se on hyvä juttu. Kirjana toimii John Maxwell - 21 Indispensable Qualities of a Leader. Välillä vaikee ottaa vakavasti. Kirjassa käytännössä käydään läpi ERITTÄIN amerikkalaiseen tyyliin, kuinka johtajalla tulee olla visio ja intohimoa ym. paskaa. Aika itsestäänselvyyksiä. Se on tollanen kuinkamenestyäelämässäopas. Ja oudointa on, että tentissä kysytään suoria lainauksia kirjasta. Luennoilla aina käydään läpi tärkeimmät lainaukset kappalekohtasesti. Sinänsä hyvä, riittää että lukasee rivin sieltä rivin täältä tenttiin, ja hyvin menee. Lisäks kirja on vaan reilu sata sivua. Kirjan lisäksi tosiaan käytetään artikkeleja Wall Street Journalista, mutta erinäisten syiden takia en tilannut lehteä. Ostan maikan ”viralliset” muistiinpanot joka viikolta muutamalla dollarilla ennen tenttiä, ja tsekkailen sieltä artikkelien pääpointit ja mitä luennoilla on puhuttu. Ihan ok kurssi, kai…

Neljäs ja ajallisesti haastavin kurssi on Digital Art: Space and Time. Käytännössä tehdään taidetta Photoshopilla. Se on aika jees hommaa. Oikeestaan tosi mukavaa, ja Photoshop on aika hyödyllinen softa. Ainoa miinus on, että kyseessä on aika aikaavievä kurssi. Meillä on maanantaisin klo 13:00-13:50 luento-osuus, joka on erittäin puuduttava. Huhheijaa. Tavallaan ihan jännää settiä (mm. surrealismista ja dadaismista ja sen sellasesta), mutta kun kyllä sitä mieluummin on jossain muualla. Ja ku on maanantai, niin on vähän väsyny. Ja kun se on päivän vika tunti. Syitä riittää skipata luento, ja joskus niin teenkin. Sillon kun tiedän, etten jaksa kuunnella, en vaivaudu paikalle, mutta jos tunnen olon pirteeks, ihan mielenkiinnosta meen kuuntelemaan kolmekymppistä taidehippiä. Luennon lisäks joka ti ja to klo 9:00-10:50 me leikitään Photoshopilla. Se on kivaa, kuten jo sanoin. Kotiläksyjä tulee sillon tällön. Pitää esim alottaa seuraava työ tai lähettää sähköpostilla 20 ideaa seuraavaa työtä varten. Oon joutunu mm sairauden ja Vegasin takia skippaamaan ton ”labratunnin” muutamaan kertaan, joten osan töistä oon joutunu tekemään aika hutiloiden. Oon kuitenkin vihdoin ymmärtäny, mistä taiteessa on kyse. Taiteessa on kyse siitä, että tekee jotain, ihan sama mitä, hyvin (esim Photoshopissa tarkasti ja siten että kaikki näyttää hiotulta), ja sen jälkeen osaa puhua paskaa omasta työstään. Oon havainnu hyväks viitata omiin kokemuksiini ja syvimpiin tunteisiini, jolloin usein naispuoleinen opettajani nyökkäilee mulle hyväksyvästi, ja lopuks sanoo jotain siitä kuinka hyvin osaan tuoda sielua mun töihini. Se tosiaan tykkää musta, en tiedä miks. Ehkä koska oon muutaman vuoden muita vanhempi, ja käyttäydyn kypsästi tai jotain. Voi olla, että sen mielipide muuttuis, jos se sattuis Lexingtonin kaduille torstaiöisin (all you can drink on vaan torstaisin), ku mä juoksen housut kintuissa humalapäissäni kohti tuntematonta. Tässä esimerkki mun tunnissa väsäämästä ”Self portraitista”:

Tehtävänantona oli siis tehä omakuva, käyttäen scannattuja henkilökohtasia tavaroita ja netistä haettuja kuvia. Eihän mulla oo täällä mitään henkilökohtasia esineitä mukana, perkele. Henkilökohtasimpia esineitä on tyylii passi, iphone ja Aleksilta saadut, varmaan jo vanhaks menneet, laatikossa pölyä keräävät talvirenkaat. Noh, nappasin siis eteisestä mitä mukaan tarttu: sateenvarjon (jota ei voinu scannata), vetoremmit (salihommia), jotkut epämääräset klipsuttimet ja mandariinin, ja marssin tunnille imacin eteen. Kaikkihan näkee, ettei kyseessä oo mitenkään mestarillinen taidepläjäys, mutta seuraava selitys sai open koskemaan mun olkapäätä ja sanomaan ouh.

”Vuosia sitten koin ikävän takaiskun, tapaturman, jonka seurauksena olin aika maassa. Taustalla on kolme kuvaa sekä yks maalaus Helsingistä, koska Helsinki on se paikka, jossa rakensin elämäni uudestaan palasista. Nimenomaan kaiken mun kokeman takia Helsinki on mulle erittäin rakas paikka ja osa mua. Sateenvarjot symbolisoivat kaikkea paskaa, sadetta, joka seurasi tästä tapaturmasta. Ne myös symbolisoivat mun perhettä ja ystäviä, jotka sateenvarjon tavoin suojasivat mua, jotta voin rauhassa kasata itteni. Tässä mukaan astuvat vetoremmit ja kiipeilykoukut. Ne symbolisoivat mun matkaa pohjalta huipulle. Kiipeämistä. Kuvasta voi nähdä kuinka liike on positiivista, vasemmalta oikealle, alhaalta ylös. Kohti mandariinia, joka on ainoa kirkkaasti erottuva elementti kuvassa. Teos jättää epäselväks oonko mä jo päässy määränpäähäni, vai olenko mä vielä matkalla sinne.”

Eikä toi nyt mitään ihan paskaa oo. Ei todellakaan. Totta joka sana. Mut silti… Jotenki… Niin… Hmm… Nojoo. :D

Viides kurssi on Arts Administration professions, joka on ns. minikurssi. Sitä on vaan kerran viikossa 50 minuuttia, maanantaisin klo 12:00-12:50. Hyödyllinen kurssi, jos haluaa työllistyä Jenkkeihin. Se nyt vaan ei oo mun tavote. Kai. Emmä tiiä. Mut kepeesti menee 50 minuuttia, ja usein on ihan jänniä juttuja. Usein paikalla on vierailevia entisiä opiskelijoita, jotka kertovat omista uristaan tai työelämän edustajia.

Siinä kursseista, ja ei ollenkaan arjesta. Taidan vaihtaa otsikon. Emmä jaksa.

Tossa yks päivä oli vähän jännät paikat, ku joku IDIOOTTI oli lukinnu mun pyörän. Lainasin Kamilin pyörää, mutta huhhuh. Täytyy olla aika pihalla tai sienissä tota vaijerilukkoa laittaessa. Keltanen pyörä siis mun.

Nyt lopettelen, kello on puol kaks yöllä. Mun huominen tunti on peruttu. Jee.